المحتوى المقدم من Yle Areena. يتم تحميل جميع محتويات البودكاست بما في ذلك الحلقات والرسومات وأوصاف البودكاست وتقديمها مباشرة بواسطة Yle Areena أو شريك منصة البودكاست الخاص بهم. إذا كنت تعتقد أن شخصًا ما يستخدم عملك المحمي بحقوق الطبع والنشر دون إذنك، فيمكنك اتباع العملية الموضحة هنا https://ar.player.fm/legal.
Player FM - تطبيق بودكاست انتقل إلى وضع عدم الاتصال باستخدام تطبيق Player FM !
In this episode, we delve into the concept of being "qualified" in the workplace, examining who gets labeled as such, who doesn't, and the underlying reasons. We explore "competency checking"—the practice of scrutinizing individuals' abilities—and how it disproportionately affects underrepresented groups, often going unnoticed or unchallenged. Our discussion aims to redefine qualifications in a fair, equitable, and actionable manner. Our guest, Shari Dunn , is an accomplished journalist, former attorney, news anchor, CEO, university professor, and sought-after speaker. She has been recognized as Executive of the Year and a Woman of Influence, with her work appearing in Fortune Magazine, The Wall Street Journal, Ad Age, and more. Her new book, Qualified: How Competency Checking and Race Collide at Work , unpacks what it truly means to be deserving and capable—and why systemic barriers, not personal deficits, are often the real problem. Her insights challenge the narratives that hold so many of us back and offer practical solutions for building a more equitable future. Together, we can build workplaces and communities that don’t just reflect the world we live in, but the one we want to create. A world where being qualified is about recognizing the talent and potential that’s been overlooked for far too long. It’s not just about getting a seat at the table—it’s about building an entirely new table, one designed with space for all of us. Connect with Our Guest Shari Dunn Website& Book - Qualified: https://thesharidunn.com LI: https://www.linkedin.com/today/author/sharidunn TikTok: https://www.tiktok.com/@thesharidunn Related Podcast Episodes: How To Build Emotionally Mature Leaders with Dr. Christie Smith | 272 Holding It Together: Women As America's Safety Net with Jessica Calarco | 215 How To Defy Expectations with Dr. Sunita Sah | 271 Share the Love: If you found this episode insightful, please share it with a friend, tag us on social media, and leave a review on your favorite podcast platform! 🔗 Subscribe & Review: Apple Podcasts | Spotify | Amazon Music…
المحتوى المقدم من Yle Areena. يتم تحميل جميع محتويات البودكاست بما في ذلك الحلقات والرسومات وأوصاف البودكاست وتقديمها مباشرة بواسطة Yle Areena أو شريك منصة البودكاست الخاص بهم. إذا كنت تعتقد أن شخصًا ما يستخدم عملك المحمي بحقوق الطبع والنشر دون إذنك، فيمكنك اتباع العملية الموضحة هنا https://ar.player.fm/legal.
Sota oli päättynyt. Lappi oli raunioina ja useat paikalliset joutuivat aloittamaan uuden elämän rakentamisen täysin tyhjästä. Materiaalisen tuhon lisäksi sota vaurioitti vakavasti muun muassa saamelaisten kulttuuria, ja samalla sen sulautuminen suomalaiseen valtakulttuuriin nopeutui huomattavasti. Vielä tänä päivänä Suomen Lapissa ja Pohjois-Norjassa on jäljellä saksalaisten jättämiä sotatarvikkeita, korsuja, puolustusasemia ja muuta sotahistoriallista kulttuuriperintöä. Vain murto-osa sodan jäljistä on ehditty kartoittaa ja tallentaa tuleville sukupolville. Toisen maailmansodan tutkimukset jatkuvat edelleen, ja tulevaisuus näyttää, onko historiasta opittu. Vieraana tutkijatohtori, arkeologi Oula Seitsonen.
المحتوى المقدم من Yle Areena. يتم تحميل جميع محتويات البودكاست بما في ذلك الحلقات والرسومات وأوصاف البودكاست وتقديمها مباشرة بواسطة Yle Areena أو شريك منصة البودكاست الخاص بهم. إذا كنت تعتقد أن شخصًا ما يستخدم عملك المحمي بحقوق الطبع والنشر دون إذنك، فيمكنك اتباع العملية الموضحة هنا https://ar.player.fm/legal.
Sota oli päättynyt. Lappi oli raunioina ja useat paikalliset joutuivat aloittamaan uuden elämän rakentamisen täysin tyhjästä. Materiaalisen tuhon lisäksi sota vaurioitti vakavasti muun muassa saamelaisten kulttuuria, ja samalla sen sulautuminen suomalaiseen valtakulttuuriin nopeutui huomattavasti. Vielä tänä päivänä Suomen Lapissa ja Pohjois-Norjassa on jäljellä saksalaisten jättämiä sotatarvikkeita, korsuja, puolustusasemia ja muuta sotahistoriallista kulttuuriperintöä. Vain murto-osa sodan jäljistä on ehditty kartoittaa ja tallentaa tuleville sukupolville. Toisen maailmansodan tutkimukset jatkuvat edelleen, ja tulevaisuus näyttää, onko historiasta opittu. Vieraana tutkijatohtori, arkeologi Oula Seitsonen.
Arktisten sotien kaiut -podcastin toinen kausi alkaa sukelluksella kylmän sodan alkuvaiheisiin pohjolassa. Rauhan Neuvostoliiton kanssa tehnyt Suomi joutui luovimaan valvontakomission talutushihnassa, ja maahan sodan aikana kertynyt tiedusteluosaaminen kiinnosti ulkomailla. Jaksossa tutkitaan lisäksi sitä, minkälaisesta tilanteesta Norja ja Ruotsi lähtivät epävarmaan rauhan aikaan. Vieraana historian dosentti Lasse Laaksonen.…
Länsivaltoja vaivasi kylmän sodan alkuvuosina huutava pula Neuvostoliittoa koskevasta tiedustelutiedosta, ja siksi läntiset tiedustelupalvelut värväsivät suomalaisia kaukopartioveteraaneja vaarallisille vakoilumatkoille rautaesiripun taakse. Jaksossa syvennytään partiotoiminnan taustoihin ja vaiheisiin tiedusteluhistorian tutkijan Mikko Porvalin kanssa.…
Suomella oli kylmän sodan aikana edessään liuta vaikeita maanpuolustukseen liittyviä ongelmia - vähäisillä resursseilla piti puolustaa laajaa aluetta ylivoimaista vihollista vastaan. Tilanne vaati epätavallisten menetelmien korostamista, kuten sissitoiminnan ja sissisodankäynnin kehittämistä. Suomalaisesta sissitoiminnasta kylmässä sodassa kertoo sotilasprofessori everstiluutnantti Marko Palokangas.…
Suomen Lappi oli kylmän sodan alussa valtatyhjiö, jonka infrastruktuuri oli raunioina ja puolustaminen vaikeaa. Politiikan kulisseissa presidentti Urho Kekkonen teki jopa ehdotuksia alueen luovuttamisesta Neuvostoliitolle. Lännessä Norja ja Ruotsi eivät luottaneet Suomen kykyyn puolustaa Lappia sotatilanteessa, ja siksi rajoille nousi vahvoja linnoituksia pahimman varalle.…
Puolueeton Suomi oli kylmän sodan aikana otollinen ympäristö niin Neuvostoliiton kuin länsivaltojen vakoojille. Keitä Suomessa liikkui, mitä tietoa täältä kaivattiin ja millä keinoilla sitä hankittiin? Jaksossa pureudutaan muun muassa Neuvostoliiton pintavakoiluun ja illegaaleihin sekä Suomessa paljastuneisiin vakoojarenkaisiin tiedusteluhistorian tutkijan Mikko Porvalin kanssa.…
Pohjoismaiden ilmatila kiinnosti suurvaltoja kylmässä sodassa niin pommikoneiden kuin tiedustelutiedon näkökulmasta. Samalla Suomen puolustusvoimia koskevat rajoitukset purivat kipeästi ilmavoimiin ja ilmatorjuntaan. Pahimmillaan Lapissa saatiin seurata sivusta, kun ulkovaltojen tiedustelukoneet risteilivät maan ilmatilassa. Jaksossa syvennytään kylmän sodan ilmatoimintaan pohjoisessa ilmatorjuntamuseon johtajan, everstiluutnantti evp Esa Kelloniemen kanssa.…
Jaksossa pureudutaan Suomen salaisiin puolustussuunnitelmiin kylmän sodan aikana. YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa rajoitti puolustuspoliittista liikkumavaraa ja edellytti valmistautumista länsivaltojen hyökkäykseen. Todellinen uhka tuli suomalaisupseerien näkökulmasta idästä, mutta suunnitelmat Neuvostoliiton hyökkäyksen varalta pidettiin vain pienen piirin tiedossa. Vieraana sotilasprofessori everstiluutnantti Marko Palokangas.…
Suomen talous nousi maailmansodan jälkeen jaloilleen, ja idänkauppa kehittyi Suomelle tärkeäksi kylmän sodan aikana. Neuvostoliitolle Suomi oli puolestaan hyödyllinen reitti saada läntistä teknologiaa ja osaamista vientirajoituksista huolimatta. Idänkaupasta ja tieteellis-teknologisesta yhteistyöstä kertoo vanhempi yliopistonlehtori Sari Autio-Sarasmo. Jaksossa palataan myös siihen, miten Suomen puolustusvoimat selvisi kaupparajoitteista.…
Kylmän sodan suurvallat valmistautuivat globaaliin ydinsotaan, jonka vaikutukset olisivat tuntuneet myös Pohjoismaissa. Miten suunnitelmat koskettivat Suomea, ja kuinka Suomi valmistautui suojelemaan väestöään pahimman varalta? Dosentti Ville Jalovaara kertoo, miten Suomesta kehittyi kylmän sodan vuosikymmeninä vaatimattomista lähtökohdista väestönsuojelun suurvalta.…
Kylmän sodan aika näkyi Suomessa niin ulkoisina kriiseinä kun sisäisenä kehityksenä. Jaksossa käsitellään Prahan kevään aiheuttamia reaktioita ja toisaalta suomalaisen yhteiskunnan sisällä vaikuttanutta suomettumista. Sarjan päätteeksi pohditaan myös, mitä Neuvostoliiton romahdus lopulta merkitsi Suomessa. Vieraina dosentti Lasse Laaksonen ja kansanedustaja Ben Zyzkowicz.…
Sota oli päättynyt. Lappi oli raunioina ja useat paikalliset joutuivat aloittamaan uuden elämän rakentamisen täysin tyhjästä. Materiaalisen tuhon lisäksi sota vaurioitti vakavasti muun muassa saamelaisten kulttuuria, ja samalla sen sulautuminen suomalaiseen valtakulttuuriin nopeutui huomattavasti. Vielä tänä päivänä Suomen Lapissa ja Pohjois-Norjassa on jäljellä saksalaisten jättämiä sotatarvikkeita, korsuja, puolustusasemia ja muuta sotahistoriallista kulttuuriperintöä. Vain murto-osa sodan jäljistä on ehditty kartoittaa ja tallentaa tuleville sukupolville. Toisen maailmansodan tutkimukset jatkuvat edelleen, ja tulevaisuus näyttää, onko historiasta opittu. Vieraana tutkijatohtori, arkeologi Oula Seitsonen.…
Toinen maailmansota oli loppumassa ja Hitler elätteli vielä toiveita Saksan selviytymisestä. Saksa halusi pitää Norjan hallussaan, joten saksalaisjoukot rakensivat Lyngen-linjan puolustusaseman Pohjois-Norjaan. Huhtikuussa 1945 Siilasvuo ilmoitti, että saksalaiset olivat poistuneet Suomesta ja toinen maailmansota oli Suomen osalta päättynyt. Saksalaiset olivat tuhonneet vetäytyessään Lapin lähes täysin. Joukot olivat miinoittaneet suuria alueita ja jättäneet jälkeensä valtavan määrän sotatarvikkeita. Toinen maailmansota päättyi Saksan antautumiseen, mutta virallisen antautumisen jälkeen Norjassa oli vielä täysin aseistettu ja toimintakykyinen saksalaismiehistö. Tämä oli vaikea tilanne liittoutuneille ja aiheutti turvallisuusuhkia niin norjalaisille siviileille kuin sotilaille itselleen. Vieraina Everstiluutnantti evp. Olli Dahl sekä tutkijatohtori ja arkeologi Oula Seitsonen.…
Neuvostoliitto halusi Petsamon alueen takaisin hallintaansa ja käynnisti pohjoisen alueen kaikkien aikojen suurimman taistelun, Petsamo-Kirkkoniemen suurhyökkäyksen. Saksa oli löytänyt uuden nikkelin lähteen Itävallasta, joten se vetäytyi Petsamosta ja tuhosi kaivoksen perusteellisesti. Käsivarren suunnalla suomalaiset yrittivät ajaa saksalaisia ulos maasta. Suomalaisilla oli kuitenkin vastassaan moninkertainen määrä saksalaissotilaita ja vahva Sturmbock-puolustusasema. Osapuolet välttelivät suuria yhteenottoja, joten taistelut jäivät lähinnä partiokahakoiksi. Välirauhansopimuksen ehtojen mukaan Suomen kokeneet joukot oli jouduttu vaihtamaan nuoriin ja kokemattomiin sotilaisiin. Vetäytymistaistelun viimeisiä vaiheita onkin kutsuttu nimellä ”Lasten ristiretki”. Vieraina Pentti Airio, everstiluutnantti evp. Olli Dahl sekä historian tutkija Lasse Laaksonen.…
Saksa aavisti Suomen rauhantunnustelut Neuvostoliiton kanssa ja valmisteli vetäytymis- ja puolustussuunnitelmia pohjoisessa. Saksan asevoimille elintärkeä Petsamon nikkelikaivos oli pidettävä hinnalla millä hyvänsä. Neuvostoliitto ja Suomi solmivat rauhan, ja Suomi siirtyi liittoutuneiden puolelle. Rauhanehtojen mukaan Suomen oli karkotettava saksalaiset maasta. Aluksi Suomi ja Saksa toteuttivat rauhanomaista vetäytymistä, mutta Neuvostoliiton painostuksesta Suomen oli ryhdyttävä sotatoimiin. Samaan aikaan Neuvostoliitto valmisteli itse suurhyökkäystä Petsamoon. Saksalaisten ja suomalaisten väliset taistelut sitoivat saksalaisjoukkoja, mikä helpotti Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aloittamista. Vieraina everstiluutnantti, evp. Olli Dahl sekä historiantutkija Lasse Laaksonen.…
Lapin erämaa kuritti saksalaissotilaita. Pohjoisen kehittymätön infrastruktuuri ja karut olosuhteet ajoivat sotilaat juopottelemaan. Myös Suomeen tuotujen sotavankien kohtelu oli kyseenalaista. Kymmenet tuhannet sotavangit rakensivat Lapin infrastruktuuria epäinhimillisissä olosuhteissa. Vankien kohtelu ja rangaistukset suututtivat siviiliväestöä, josta osa oli ystävystynyt vankien kanssa työmaa-alueilla. Syksyllä 1944 Suomen ja Saksan rauhanomainen yhteistyö lähestyi loppuaan, mutta tämä ei näkynyt vielä paikallisten ja sotilaiden välillä. Saksalaiset olivat apuna Lapin evakuoinneissa, kun Neuvostoliitto uhkasi lähestyä idästä ja siviilit komennettiin nopealla aikataululla kodeistaan. Suurin osa väestöstä kuljetettiin Pohjanmaalle tai Ruotsiin. Osa saksalaisten kanssa pariutuneista naisista lähti kumppaneidensa mukaan, minkä takia he kokivat halveksuntaa Suomessa. Vieraana tutkijatohtori ja arkeologi Oula Seitsonen.…
مرحبًا بك في مشغل أف ام!
يقوم برنامج مشغل أف أم بمسح الويب للحصول على بودكاست عالية الجودة لتستمتع بها الآن. إنه أفضل تطبيق بودكاست ويعمل على أجهزة اندرويد والأيفون والويب. قم بالتسجيل لمزامنة الاشتراكات عبر الأجهزة.